Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulu / Metsähovin radiotutkimusasema
Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus (lyhennelmä)
Johdanto
Metsähovin radiotutkimusasema on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan kuuluva erillislaitos. Kirkkonummella Kylmälän kylässä sijaitseva Metsähovin 14-metrinen radioteleskooppi on ainoa laatuaan Suomessa, ja Suomen ainoana radioastronomian tutkimuslaitoksena Metsähovi hoitaa valtakunnallista radioastronomisen perustutkimuksen erityistehtävää.
Toiminnan tavoitteet
Metsähovin radiotutkimusasema on tutkimuslaitos, joka toimii radioastronomian, satelliittiavusteisen monitaajuusastronomian ja avaruustutkimuksessa tarvittavan laitekehityksen eturintamassa, radioastronomian kansallista tehtävää toteuttaen. Toiminnan pääpaino on perustutkimuksessa. Toiminta on kansainvälistä ja tulosten tulee olla kilpailukykyisiä parhaiden kansainvälisten vastaavien tutkimusyksiköiden kanssa.
Metsähovin radiotutkimusaseman tehtävänä on tehdä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta radioastronomian ja avaruustutkimuksen alalla. Laitekehitys ja -rakentaminen ovat myös oleellinen osa Metsähovin toimintaa. Tutkijakoulutuksella on tärkeä rooli Metsähovissa. Laitos osallistuu myös diplomi-insinöörien peruskoulutukseen Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Radiotieteen- ja tekniikan laitoksen kautta. Myös Turun yliopiston opiskelijat tekevät opinnäytetöitä Metsähovissa.
Metsähovin toiminta on kansainvälistä ja tutkimuksessa tavoitellaan vain kansainvälisen referee-tason tuloksia. Laitekehityspuolella toiminta keskittyy perustutkimusta tukeviin projekteihin, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa tai uusia, innovatiivisia tapoja ratkaista ongelmia. Lähes kaikki Metsähovin nykyiset tutkimusprojektit liittyvät avaruustutkimukseen ja satelliittien käyttöön.
Asema tuottaa radioastronomista havaintodataa 24 h/vrk ympäri vuoden.
Metsähovin henkilökunnan radioastronomian ja monitaajuusastronomian erityisosaaminen korostuu entisestään Suomen liityttyä ESO:n jäseneksi ja suomalaisten tähtitieteilijöiden valmistautuessa käyttämään rakenteilla olevaa ALMA-teleskooppiryhmää.
Tuloksellisuuden mittaus ja tavoitteiden tarkistaminen
Tähtitieteellisessä perustutkimuksessa tärkein menestyksen mittari on julkaisuiden määrä. Kansainvälistä huipputututkimusta tekevänä laitoksena Metsähovissa tavoitellaan vain kansainvälisiä referee-tasoisia julkaisuja. Julkaisuissa panostetaan alan päälehtiin (impact factorit n. 4 tai yli sen), millä varmistetaan riittävän korkea laatu.
Tekniikkaprojekteissa syntyy myös jonkin verran julkaisuja, mutta ne eivät ole ko. projektien päätavoite. Tekniikkaprojekteissa ei myöskään välttämättä synny valmista tuotetta, vaan osatuotteita, uusia innovaatioita ja menetelmiä, joiden mittaaminen etenkin keskenään vertailukelpoisilla tavoilla on vaikeata, joskus mahdotonta. Yksi asettamiamme hankalasti mitattavia tavoitteita on, että tekniikkaprojektiemme tulokset "herättävät huomiota" kun niitä julkistetaan kansainvälisissä kokouksissa tai esitellään ulkomaalaisille yhteistyökumppaneillemme. Selkeämmin todennettavissa oleva tavoite on se, että ko. tuotteet ja menetelmät leviävät käyttöön kansainvälisesti.
Avaruustutkimuksessa ja tähtitieteessä käytetään laadun mittareina myös ulkopuolisten arvioijien tekemiä evaluaatioita. Näitä ovat mm. Suomen akatemian teettämät arvioinnit koko maan ko. tieteenalojen tilasta, laitoksemme vertailemisesta vastaaviin kansainvälisiin laitoksiin huippuyksikköhaussa, taikka lausunto tietyn projektin tutkimusrahoitushakemuksesta tai esim. tutkimusviran hakijan pätevyydestä. Evaluointilausuntojen tarkastelu auttaa priorisoimaan toimintaamme kohti haluttuja laatupäämääriä.
Tekemämme tieteellisen ja teknisen tutkimuksen arvostus näkyy myös vertaispalautteena: Metsähovin tutkijoita ja insinöörejä pyydetään usein kansainvälisten ja kansallisten toimikuntien jäseniksi ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Tehtävät vaihtelevat yksittäisestä toimenannosta vuosia kestäviin komiteajäsenyyksiin, eikä niiden merkittävyyttä voi aina kovin helposti verrata keskenään.
Metsähovissa tehdään opinnäytetöitä: erikois- ja kanditöitä, diplomitöitä sekä väitöskirjoja. Vaikka ko. opinnäytetyöt tehtäisiin Metsähovissa, Metsähovin dataa käyttäen, useimmissa tapauksissa (etenkin Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opinnäytetyöt) täysin laitoksen hankkimalla rahoituksella ja Metsähovin tutkijoiden ohjauksessa, Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tulosjärjestelmässä tällaiset opinnäytetyöt listataan valvovan professorin meriiteiksi. Olemme itse pitäneet sähköisessä muodossa tilastoa Metsähovissa tehdyistä opinnäytetöistä. Opetustehtävämme on ennenkaikkea jatko-opiskelijoiden ohjausta. Annamme kuitenkin myös jonkun verran kurssiopetusta, vastaten Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun radioastronomian, monitaajuusastronomian ja satelliittitähtitieteen opetuksesta. Kursseilla keräämme opiskelijoilta palautetta koskien mm. kurssien sisältöä ja laajuutta, opetuksen tasoa, jne. ja pyrimme jatkuvasti kehittämään kurssejamme.
Riittävän rahoituksen varmistaminen on perusedellytys riittävän korkeatasoiselle tutkimukselle. Metsähovissa jotakuinkin kaikki tutkimus tehdään kokonaan ulkopuolisen rahoituksen (Suomen akatemia, EU, GL, ym.) turvin. Saadun rahoituksen mittaaminen ei kuitenkaan voi eikä saa kuulua tuloksellisuuden merkittäviin mittareihin, sillä tutkijoiden tärkein tehtävä on itse tutkimuksen tekeminen.
Laitoksen strategiset linjaukset tekee johtaja, tyypillisesti Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun strategiaa ja rehtoriston suosituksia noudattaen sekä Metsähovin neuvottelukunnan hyväksymällä tavalla. Myös henkilökuntaa kuullaan tilanteissa, joissa pohditaan esimerkiksi eri tutkimusprojektien keskinäistä priorisointia.
LVJ-dokumentaatio
Metsähovin LVJ-dokumentaatio on koottu näille
webbisivuille:
LVJ-käsikirjasta selviää laitoksen toiminnan päätavoitteet, tehtävät, organisaatio sekä olemassaoleva dokumentaatio.
Dokumentteja päivitetään tarpeen mukaan. Yleisesti ottaen henkilöstö on hyvin omaksunut nettipohjaisen dokumentaation käytön ja päivityskulttuurin. Tämä näkyy erityisesti kvasaarimittausdokumentaatiosta: koska kvasaarimittaajia on useita ja uusia henkilöitä tulee useammin kuin muihin projekteihin, ko. projekti on erittäin menestyksekkäästi pilotoinut kattavaa nettipohjaista dokumentaatiota, yhteistä nettilokia ja kaikkien käyttämää jaettua vnc-havaintosessiota.
Päävastuu LVJ-dokumentaation olemassaolosta, siitä tiedottamisesta ja päivitystarpeista muistuttamisesta on laitoksen johtajalla. Kukin työntekijä päivittää tarvittaessa omaan vaastuualueeseensa liittyvää dokumentaatiota. Tulevaisuudessa LVJ-käsikirjan ajantasaisuuden tarkistus otetaan osaksi samaa vuosisykliä, johon jo kuuluu mm. tulossopimusmateriaalin koostaminen.
Last modified: 2010-02-25 / kallunki