Tutkimusryhmämme on vastuussa sekä ennen satelliitin
lähettämistä tehtävästä valmistelevasta työstä sekä satelliitin
tekemien havaintojen käyttämisestä.
Planck-satelliitti tulee mittaamaan koko taivaan kahteen kertaan
korkeilla radiotaajuuksilla. Näistä mittauksista laadituissa
kartoissa näkyy myös eri tyyppisiä aktiivisia
galakseja, joista näin saadaan paljon uutta tietoa monella
uudella radiotaajuudella. On myös mahdollista, että löytyy aivan
uudenlaisia aktiivisia galakseja tutkittavaksi!
Planck tulee kertomaan meille huimasti lisää muun muassa
seuraavista tutkimusaiheista:
Aktiivisten galaksien fysikaaliset mallit
Planck-satelliitin havaintojen avulla voidaan tutkia
millaiset mallit kuvaavat aktiivisia galakseja parhaiten.
Esimerkiksi se, miltä aktiivinen galaksi näyttää, riippuu
siitä missä kulmassa sitä katsomme. Toisin sanoen,
katsommeko kohti sen voimakasta radiosuihkua vai suihkun
ohi galaksin keskustan suuntaan. Välissä voi myös olla
pölykiekko, joka estää meitä näkemästä suoraan galaksin
keskustaan. Tämä kaikki aiheuttaa sen, etta katsoessamme
samaa galaksia eri kulmista näemme hieman erilaisia
ominaisuuksia ja tapahtumia, ja galaksit luokitellaan eri
tyyppisiksi sen mukaan. On kuitenkin ehkäpä mahdollista
jollakin tavalla yhdistää kaikki erilaiset aktiiviset
galaksit tutkimalla niiden katsomiskulmia, kirkkauksia,
rakennetta ja spektrejä. Samalla saamme tietoa myös
kirkkaista radiosuihkuista, joissa kulkevien kirkkaiden
muhkuroiden, shokkien, ominaisuuksia voimme mallintaa.
Kuva: C.M. Urry & P. Padovani |
 |
BL Lac -kohteet
BL Lacit ovat aktiivisia galakseja, joiden spektristä puuttuvat
emissioviivat (tai ne ovat hyvin heikkoja). Niitä on olemassa eri
luokkia, riippuen siitä millä taajuusalueella ne säteilevät
voimakkaimmin (radio- vai röntgenalueella). Toistaiseksi ei tiedetä
johtuvatko eri luokat erilaisista katselukulmista vai ovatko
kohteet itse erilaisia. Onpa löydetty myös joukko näiden kahden
pääluokan väliin sijoittuvia BL Lacceja. Planck-satelliitin
perusteellisten havaintojen avulla voimme tutkia erilaisia BL Lac
-luokkia ja pyrimme selvittämään millä tavalla ne toisistaan
eroavat.
Himmeät litteän spektrin kohteet
Tähän asti tehdyt koko taivaan kartoitukset ovat keskittyneet melko
mataliin radiotaajuuksiin, korkeimmillaan 8.4 GHz. Tämä siitä
syystä, että yleensä kvasaarien oletetaan olevan varsin himmeitä
korkeammilla taajuuksilla spektrinsä muodosta johtuen (litteitä
matalammilla radiotaajuuksilla, mutta jyrkkenevät nopeasti
korkeammille taajuuksille mentäessä). Ryhmämme on kuitenkin
lähiaikoina julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan on olemassa
yllättävän kirkkaita uusia lähteitä korkeammillakin taajuuksilla,
johtuen joko spektrin erilaisesta (litteämmästä) muodosta tai
kohteen kirkkauden ajallisesta vaihtelusta. Planckin koko taivaan
radiokartoista saamme koko joukon tällaisia himmeämpien kohteiden
havaintoja, ja voimme tutkia niiden spektrejä sekä mahdollisia
eroja kirkkaiden ja himmeiden litteän spektrin kohteiden välillä.
Muuttuvuus
|
 |
Planck-satelliitti tuottaa havaintoja eri aikaväleillä,
muutamasta tunnista (vastaanottimien torvien asema, havaintoradan
muutokset) puoleen vuoteen (taivaan kartoitus kahteen kertaan
vuoden aikana). Kohteiden kirkkauden muuttuvuuden havaintoja
voidaan käyttää hyväksi eri tavoin. Pidemmän aikavälin havaintojen
avulla voimme tutkia kvasaarien suihkujen rakennetta ja
yksittäisten shokkien sekä mahdollisesti myös ytimen
muuttuvuutta.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi suuremman version. |
