Kvasaarit ja BL Lac -kohteet

Planck-logo

In English

Tutkimusryhmämme on vastuussa sekä ennen satelliitin lähettämistä tehtävästä valmistelevasta työstä sekä satelliitin tekemien havaintojen käyttämisestä.

Planck-satelliitti tulee mittaamaan koko taivaan kahteen kertaan korkeilla radiotaajuuksilla. Näistä mittauksista laadituissa kartoissa näkyy myös eri tyyppisiä aktiivisia galakseja, joista näin saadaan paljon uutta tietoa monella uudella radiotaajuudella. On myös mahdollista, että löytyy aivan uudenlaisia aktiivisia galakseja tutkittavaksi!

Planck tulee kertomaan meille huimasti lisää muun muassa seuraavista tutkimusaiheista:

Aktiivisten galaksien fysikaaliset mallit

Planck-satelliitin havaintojen avulla voidaan tutkia millaiset mallit kuvaavat aktiivisia galakseja parhaiten. Esimerkiksi se, miltä aktiivinen galaksi näyttää, riippuu siitä missä kulmassa sitä katsomme. Toisin sanoen, katsommeko kohti sen voimakasta radiosuihkua vai suihkun ohi galaksin keskustan suuntaan. Välissä voi myös olla pölykiekko, joka estää meitä näkemästä suoraan galaksin keskustaan. Tämä kaikki aiheuttaa sen, etta katsoessamme samaa galaksia eri kulmista näemme hieman erilaisia ominaisuuksia ja tapahtumia, ja galaksit luokitellaan eri tyyppisiksi sen mukaan. On kuitenkin ehkäpä mahdollista jollakin tavalla yhdistää kaikki erilaiset aktiiviset galaksit tutkimalla niiden katsomiskulmia, kirkkauksia, rakennetta ja spektrejä. Samalla saamme tietoa myös kirkkaista radiosuihkuista, joissa kulkevien kirkkaiden muhkuroiden, shokkien, ominaisuuksia voimme mallintaa.
Kuva: C.M. Urry & P. Padovani
Kvasaarimalli, jossa nähtävissa musta-aukko,
                    kasaantumiskiekko ja radiosuihkut


BL Lac -kohteet

BL Lacit ovat aktiivisia galakseja, joiden spektristä puuttuvat emissioviivat (tai ne ovat hyvin heikkoja). Niitä on olemassa eri luokkia, riippuen siitä millä taajuusalueella ne säteilevät voimakkaimmin (radio- vai röntgenalueella). Toistaiseksi ei tiedetä johtuvatko eri luokat erilaisista katselukulmista vai ovatko kohteet itse erilaisia. Onpa löydetty myös joukko näiden kahden pääluokan väliin sijoittuvia BL Lacceja. Planck-satelliitin perusteellisten havaintojen avulla voimme tutkia erilaisia BL Lac -luokkia ja pyrimme selvittämään millä tavalla ne toisistaan eroavat.

Himmeät litteän spektrin kohteet

Tähän asti tehdyt koko taivaan kartoitukset ovat keskittyneet melko mataliin radiotaajuuksiin, korkeimmillaan 8.4 GHz. Tämä siitä syystä, että yleensä kvasaarien oletetaan olevan varsin himmeitä korkeammilla taajuuksilla spektrinsä muodosta johtuen (litteitä matalammilla radiotaajuuksilla, mutta jyrkkenevät nopeasti korkeammille taajuuksille mentäessä). Ryhmämme on kuitenkin lähiaikoina julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan on olemassa yllättävän kirkkaita uusia lähteitä korkeammillakin taajuuksilla, johtuen joko spektrin erilaisesta (litteämmästä) muodosta tai kohteen kirkkauden ajallisesta vaihtelusta. Planckin koko taivaan radiokartoista saamme koko joukon tällaisia himmeämpien kohteiden havaintoja, ja voimme tutkia niiden spektrejä sekä mahdollisia eroja kirkkaiden ja himmeiden litteän spektrin kohteiden välillä.

Muuttuvuus

Kvasaarin 3C 454.3 valokäyrä, huomaa säteilyn muuttuvuus ajan
            mukana Planck-satelliitti tuottaa havaintoja eri aikaväleillä, muutamasta tunnista (vastaanottimien torvien asema, havaintoradan muutokset) puoleen vuoteen (taivaan kartoitus kahteen kertaan vuoden aikana). Kohteiden kirkkauden muuttuvuuden havaintoja voidaan käyttää hyväksi eri tavoin. Pidemmän aikavälin havaintojen avulla voimme tutkia kvasaarien suihkujen rakennetta ja yksittäisten shokkien sekä mahdollisesti myös ytimen muuttuvuutta.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi suuremman version.

Lyhyemmän aikavälin havaintojen, erityisesti muutaman tunnin välein havaitun muuttuvuuden, avulla voimme tutkia niin kutsuttua intraday variability -ilmiota (IDV), jonka on tähän asti oletettu johtuvan lähinnä tähtienvälisesta skintillaatiosta. Planckin korkeammilla taajuuksilla tehtävät havainnot voivat paljastaa onko kyse tästä vai syntyyko IDV kohteissa itsessään (mikä puolestaan pistäisi koko aktiivisien galaksien synkrotronimallin uusiksi!).

Havainnot muilla taajuuksilla

Planckin kanssa samaan aikaan (tai heti sen jälkeen) lentää paljon muita eri taajuusalueiden satelliitteja, joiden avulla voidaan tehdä havaintoja Planckin paljastamista mielenkiintoisista kohteista. Havainnot monella eri taajuudella ovat tärkeitä, sillä ne kaikki kertovat kohteestamme erilaisia, mutta yhtä tärkeitä asioita! Tälläisia satelliitteja ovat mm. GLAST, Integral, ja AGILE gamma-alueella, XMM ja Chandra röntgen- alueella sekä IRIS/ASTRO-F ja Herschel infrapuna-alueella. GLAST-satelliitti

Myös Maasta käsin voidaan tehdä lisähavaintoja radio- sekä optisella alueella. Me Metsähovissa ja Tuorlassa käytämme tietenkin omia havaintolaitteitamme. Erittäin korkeaenergisiä, niin kutsuttuja TeV-alueen gammahavaintoja voidaan niin ikään tehdä Maan päältä (VERITAS, HESS ja Magic -havaintolaitteet).

Quick Detection System

Metsähovissa havaitaan jatkuvasti muutamaa kymmentä kaikkein kirkkainta aktiivista galaksia, ja tunnemme niiden käyttäytymisen radioalueella hyvin. Planck havaitsee kuitenkin paljon kohteita, joita emme niin hyvin tunne. Haluamme olla valmiina tutkimaan niitäkin, jotka käyttäytyvät joko omituisella tai yllättävällä tavalla. Paras tapa on havaita kohdetta usealla eri taajuudella ja menetelmällä niin pian alkuperäisen Planck-havainnon jälkeen kuin on mahdollista. Sitä varten kehitämme yhdessä Planckin LFI:n datankäsittelykeskuksen (DPC) kanssa niin kutsutun Quick Detection System -ohjelmiston, jonka tarkoitus on antaa tutkijoille pikainen (parin kolmen viikon kuluessa) ilmoitus kaikista odottamattoman kirkkaista kohteista. Systeemistä tulee olemaan hyötyä kaikille radiolähteistä kiinnostuneille tutkijoille.
Systeemin kehitystä varten on perustettu oma työryhmä, jonka aktiivisina jaseninä olemme. Varsinaisesta suunnittelutyöstä vastaa Juha Aatrokoski Metsähovista.


Takaisin pääsivulle