Kvasaari - mikä se on?
Sana kvasaari juontaa juurensa englanninkielisestä ilmauksesta
Quasistellar
Radio Source,
tähdenkaltainen radiolähde, joka englanniksi lyhentyi muotoon
quasar,
suomeksi kvasaari.
Oheisessa kuvassa on viivoilla kohdistettuna kvasaari PKS 1117-248.
Tavallisella optisella
kaukoputkella kvasaareja on - nimensä mukaisesti - vaikea erottaa tähdistä.
Näkyvästä valosta
poikkeavilla aallonpituuksilla ne ovat kuitenkin hyvin erinäköisiä.
Aikoinaan kvasaareita luultiin omassa galaksissamme sijaitseviksi
radiotähdiksi,
mutta sittemmin
ne on tunnistettu suuren punasiirtymänsä
avulla kaukaisten galaksien aktiivisiksi ytimiksi
(AGN).
PKS 1117-248 - tyypillinen kvasaari
Kuva: Bill Keel/ESO
Kvasaarit ovat etäisimpiä tunnettuja kohteita; kaukaisimpien etäisyys
meistä
voi olla jopa yli 10 miljardia
valovuotta. Säteily, joka niistä saapuu tänään maapallolle, on lähtenyt
matkaan
yli 10 miljardia vuotta sitten. Toisinsanoen kvasaarit ovat kuvia
maailmankaikkeuden
nuoruudesta.
Kvasaari säteilee valtavat määrät energiaa: se voi loistaa kirkkaammin
kuin
tuhat tavallista galaksia. Kaikki tämä säteily tulee suhteellisesti
hyvin pieneltä
alueelta, mikä oli vielä 1960-luvulla suuri arvoitus tutkijoille. Nykyisin
kvasaarien valtavat energiamäärät pystytään selittämään
supermassiivisten mustien aukkojen avulla.
Lyhyesti sanottuna kvasaarina näkemämme ilmiöt ovat syntyneet
materian syöksyessä
supermassiiviseen mustaan aukkoon kaukaisessa galaksissa.
(interaktiivinen gif-kuva, 34+17 kb)
Takaisin Kvasaaritutkimuksen kotisivulle