Kosminen mikroaaltotaustasäteily |
 |
In English
Kosminen mikroaaltotaustasäteily |
|
| Kosminen 3 kelvinin mikroaaltotaustasäteily ympäröi meitä kuin
valokuva nuoresta maailmankaikkeudestamme. Se kertoo hetkestä,
jolloin läpinäkymätön fotoni-baryoni-plasma muuttui läpinäkyväksi
ja säteily (fotonit) erosi aineesta (baryonit ja pimeän aineen
hiukkaset). Tuolla hetkella, kun maailmankaikkeutemme oli vain 300
000 vuoden ikäinen, fotonit sirosivat aineesta viimeisen kerran ja
ovat sen jälkeen jatkaneet matkaansa häiriöttä meitä kohti.
Säteilyn lämpötila laski pikkuhiljaa, ja on nyt noin 3 kelvinia,
muodostaen miltei täydellisen mustan kappaleen spektrin. Se syntyy
mikroaaltoalueella, joka on radiosäteilyä. |
 |
COBE oli
ensimmäinen satelliitti, joka kunnolla mittasi kosmista
taustasäteilyä vuonna 1992. Sen erotyskyky oli hyvin karkea ja
tulokset lähinnä vain suuntaa antavia! |
| Wilkinson Microwave
Anisotropy Probe (WMAP) -satelliitti on hiljakkoin mitannut
taustasäteilyä paljon COBEa tarkemmin, mutta jättänyt vielä paljon
kysymyksiä avoimeksi. Kosminen mikroaaltotausta ei ole kuitenkaan aivan tasainen, vaan on kauttaaltaan pienten lämpötilaerojen värittämä (katso COBE-satelliitin kuva edellä). Näitä epäsäännöllisyyksiä tutkimalla voidaan selvittää maailmankaikkeutemme vielä ratkaisemattomia salaisuuksia (ikä, Hubblen vakio, pimeä aine), tarkentaa sen syntyhetkien olosuhteita sekä tutkia muun muassa galaksien syntyä selittäviä teorioita. Euroopan avaruusjärjestön ESAn Planck-satelliitti, joka on määrä laukaista vuonna 2008, tutkii näitä kosmisen taustasäteilyn pieniä lämpötilaeroja tarkemmin kuin mikään mittalaite aikaisemmin. Niin tehdäkseen satelliitin on havaittava koko taivas, jolloin ohessa syntyy arvokasta tietoa myös etualalla olevista radiosäteilyä lähettävistä kohteista, kuten esimerkiksi radiogalakseista, tähtienvälisistä kaasu- ja pölypilvistä ja vaikkapa pulsareista. |
 |
Jotta taustasäteilyn pienet epätasaisuudet voitaisiin erottaa, on havainnoista osattava vähentää etualan kohteiden vaikutus. |