Esitelmäaiheen annon mukaisesti tutustutaan mahdolliseen alkumateriaaliin, joka voi olla kirjallista materiaalia (julkaisut) tai webbilinkkejä. Materiaalin etsiminen (erityisesti verkosta) on välttämätöntä ja tehdään pääosin itsenäisesti, mutta luennoitsijat antavat mielellään apua materiaalin etsimiseen ja etenkin auttavat astronomisten julkaisujen sähköisten versioiden saamisessa.
Esitelmän aiheesta laaditaan 5 - 10 sivun (ei tarkka raja) yhteenveto. Lisensiaattiopiskelijoilta edellytetään itsenäistä materiaalin etsimistä ja käyttöä sekä sen tieteellisen sisällön ymmärtämistä.
Arvostelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, näyttääkö opiskelija itse omaksuneen aiheesta riittävästi tietoa sen sijaan, että olisi vain lähinnä käyttänyt cut&paste-tekniikkaa. Tutkielmaa tehtäessä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, minkä tasoisia julkaisuja/sivuja käyttää lähdemateriaalina. Työhön tulee kirjoittaa näkyviin lähdeviittaukset, olipa kyse webbisivuista tai painetuista julkaisuista. Lähdeviittauskäytäntönä voi käyttää esim. tähtitieteen yleistä viittauskäytäntöä, ks. alempana oleva esimerkki.
Opiskelijoiden edellytetään kiinnittävän erityistä huomiota siihen, että tutkielma on itse tuotettu, eikä siinä ole liikaa suoria lainauksia olemassaolevasta materiaaliista. Kaikenlaisesta plagioinnista rangaistaan! Lukekaa ehdottomasti tämä: Plagiarism -- what it is and how to avoid it?.
Työn voi kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.
Erityisesti hyötyä voi olla tähtitieteellisten julkaisujen
ADS-tietokannasta
http://adsabs.harvard.edu/abstract_service.html, joka nimestään
huolimatta sisältää monia täydellisiä julkaisuja eikä pelkästään ns.
abstracteja.
Huom: Kaikkiin julkaisuihin ei pääse käsiksi TKK:n koneista
(muista kuin Metsähovin), tällaisia ovat mm. uusimmat Astronomical
Journalin (AJ), Astrophysical Journalin (ApJ), Astronomy and
Astrophysicsin (A&A) ja Monthly Notices of the Royal Astronomical
Societyn (MNRAS) julkaisut. Jos tarvitset jotakin tällaista julkaisua,
sen saa luennoitsijalta pyytämällä (printattuna tai ps/pdf-tiedostona.)
Yleensä vähän vanhemmat paperit ovat kuitenkin kaikkien tavoitettavissa.
Physics Letters, Nature ja monia muita julkaisuja löytää TKK:n
kirjastosta (Metsähovin kirjastossa niitä ei edes ole!)
Jos ADS-tietokannasta tarvitsee jonkun julkaisun, kannattaa yleensä ladata tiedosto itselle printattavaksi kohdasta "Full refereed journal article", jolloin tiedoston saa joko suoraan ps-muodossa tai pdf:nä. Jos tätä mahdollisuutta ei ko. artikkelin valikossa näy, vaan sen saa näkyviin vain skannatussa muodossa ("full refereed scanned article"), kannattaa klikata näkyviin se skannattu artikkeli, ja sitten klikata ruudun alalaidasta "more article retrieval options" ja sieltä ladata tiedosto itselleen ps-muosossa.
Omasta aiheesta löytää julkaisuja ehkä helpoiten CDS-tietokannasta, http://simbad.u-strasbg.fr/cgi-bin/cdsbib. CDS:n peruskyselyssä voi käyttää hakusanoina julkaisussa tai esim. vain sen otsikossa esiintyviä sanoja. Sanoja voi yhdistellä yksinkertaisten lainausmerkkien sisään, ja hakusääntöjä täsmentää Boolen logiikalla. Huom: "result options" kohdasta kannattaa "max hits" muuttaa heti alussa isommaksi kuin oletusarvo 40.
Esimerkki CDS-hausta: etsitään julkaisu, jossa käsitellään aktiivisten
galaksinytimien (AGN) radio- ja gammasäteilyä:
radio AND gamma AND AGN
astro-ph on preprint-palvelin, josta voi noutaa artikkeleita numeron perusteella.
Moniin aiheisiin voi löytää lisämateriaalia myös MT:n linkkisivun linkeistä: http://www.hut.fi/~mtt/astro_URL.html.
... Optical polarization measurements conducted in June 1986 (Impey & Tapia 1990) gave a polarization of 2% and polarization angle of 112°. This classifies PKS2255-282 as a low polarization quasar (LPQ), based on the criterion where LPQs have a degree of polarization p<3% and for high polarization quasars (HPQ) p>3%.
Millimeter-wave radio data for PKS2255-282 have been collected since the end of 1987 as part of the SEST AGN monitoring project undertaken by the Metsähovi group (Tornikoski et al. 1996). Classified as one of the lower priority sources, the data set for this source is initially relatively sparsely sampled. No major outbursts were observed before 1997.
... Another possibility is that there are two superposed flare components in the observed radio flux: one slowly increasing and decaying component, and another very rapid one. Indications of such superposed events also in higher frequency data have been found by Valtaoja et al. (1999) in the well-sampled Metsähovi AGN monitoring data. VLBI data obtained at later post-flare epochs may give us an indication of the true number of the underlying shock components.
References:
Impey, C.D. & Tapia, S. 1990, Astrophysical Journal 354, 124
Tornikoski, M., Valtaoja, E., Teräsranta, H. et al. 1996, Astronomy and
Astrohpysics Supplement Series 116, 157
Valtaoja, E., Lähteenmäki, A., Teräsranta, H., Lainela, M. 1999,
Astrophysical Journal Supplements 120, 95
Päivitetty viimeksi: 2005-01-18 / mtt.
Takaisin kurssin pääsivulle.