Kvasaari - mikä se on?
PKS 1117-248 - tyypillinen kvasaari |
Sana kvasaari juontaa juurensa englanninkielisestä ilmauksesta Quasistellar Radio Source, tähdenkaltainen radiolähde, joka englanniksi lyhentyi muotoon quasar, suomeksi kvasaari. Oheisessa kuvassa on viivoilla kohdistettuna kvasaari PKS 1117-248. Tavallisella optisella kaukoputkella kvasaareja on - nimensä mukaisesti - vaikea erottaa tähdistä. Näkyvästä valosta poikkeavilla aallonpituuksilla ne ovat kuitenkin hyvin erinäköisiä. Aikoinaan kvasaareita luultiin omassa galaksissamme sijaitseviksi radiotähdiksi, mutta sittemmin ne on tunnistettu suuren punasiirtymänsä avulla kaukaisten galaksien aktiivisiksi ytimiksi (AGN). Kvasaarit ovat etäisimpiä tunnettuja kohteita; kaukaisimpien etäisyys meistä voi olla jopa yli 10 miljardia valovuotta. Säteily, joka niistä saapuu tänään maapallolle, on lähtenyt matkaan yli 10 miljardia vuotta sitten. Toisinsanoen kvasaarit ovat kuvia maailmankaikkeuden nuoruudesta. |
Kvasaari säteilee valtavat määrät energiaa: se voi loistaa kirkkaammin kuin tuhat tavallista galaksia. Kaikki tämä säteily tulee suhteellisesti hyvin pieneltä alueelta, mikä oli vielä 1960-luvulla suuri arvoitus tutkijoille. Nykyisin kvasaarien valtavat energiamäärät pystytään selittämään supermassiivisten mustien aukkojen avulla. Lyhyesti sanottuna kvasaarina näkemämme ilmiöt ovat syntyneet materian syöksyessä supermassiiviseen mustaan aukkoon kaukaisessa galaksissa.
Kvasaarin rakenne
Kvasaarin rakenne
Kuvan sinertävät osat ovat optisilla teleskoopeilla näkyvää keskusgalaksin aluetta. Punertavat suihkut lähettävät säteilyä, jota voidaan havaita ennen kaikkea radioteleskoopeilla.