Etäisyydet: kansantajuisena yksikkönä voidaan käyttää valovuotta (valotunti, valominuutti, jne.). Valo ja muu sähkömagneettinen säteily kulkee Auringosta 8 minuutissa, Venuksesta 50 sekunnissa, Marsista 4.2 minuutissa, Plutosta 5.5 tunnissa. Lähimmästä tähdestä 4 vuodessa, Linnunradan halki 100000 vuodessa, lähimmästä galaksista (Magellanin pilvestä) 160000 vuodessa, Andromedan galaksista 3 miljoonassa vuodessa. Kaukaiset galaksit ja kvasaarit, joita radioastronomiankin keinoin tutkitaan mm. Metsähovissa, voivat sijaita miljardien valovuosien päässä. Maailmankaikkeuden ikä on nykytietämyksen mukaan 13.7 miljardia vuotta.
Aurinkokunta-aiheisia linkkejä:
Erinomainen multimedia-esitys aurinkokunnastamme The Eight (was:
Nine) Planets
NASA JPS Solar System Exploration,
joka keskittyy NASAn aurinkokuntatutkimukseen.
Aurinko: käsitellään kurssilla tarkemmin myöhemmin, koska on merkittävä radioastronomian tutkimuskohde. Aurinko on niin lähellä meitä, että siitä pystytään tekemään hyvin monipuolisia havaintoja, ja näin opitaan ymmärtämään paitsi Auringon, myös muiden tähtien rakennetta ja fysiikkaa. Metsähovissakin Auringosta voidaan mitata radiokarttoja, joissa Auringon aktiiviset alueet erottuvat erilaisina "pinnanmuotoina". Näistä lisää Aurinko-luennon yhteydessä!
Muut Aurinkokunnan kohteet:
Jättiläis- vs. maankaltaiset planeetat (+ Pluto, joka ei IAU:n v. 2006
päätöksen mukaan ole enää virallisesti edes planeetta).
Planeettojen kuut. Pikkuplaneetat eli asteroidit. Meteoroidit,
mikrometeoroidit. Planeettainvälinen pöly. Komeetat.
Aurinkokunnan läpimitta n. 100 AU (astronomista yksikköä, 1AU= Maan keskietäisyys Auringosta, 150 milj. km). Ikä n. 4.6 miljardia vuotta (Linnunrata 2 kertaa vanhempi), vanhimmat Maan kivet 3.7 mrd vuotta. Syntyteoriat: kehitysteoria (paikallinen häiriö --> pölypilvi kutistuu, Aurinko & planeetat), nebulaarihypoteesi (tiivistyminen), katastrofiteoria (Auringosta irronneesta aineesta).
Tietoa kustakin planeetasta (huom. todennäköisesti paremmin ajantasalla
kuin tämän sivun tiedot!) löytyy tästä.
Klikkaamalla kunkin planeetan nimeä saat niistä vielä oman
tietosivun.
Linkki kuvasivulle: NASA's Planetary Photojournal.
Radioastronomiassa planeetat eivät ole kovin mielenkiintoisia kohteita. Jupiteria lukuunottamatta ne ovat tyypillisiä mustan kappaleen säteilijöitä, eli sopivat lähinnä kalibrointitarkoituksiin (vuokalibrointi, suuntauksen tarkistaminen). Jupiterista erityisesti ei-termistä dekametrisäteilyä magnetosfäärissä kiitävistä elektroneista, vaihteluita ja purkauksia, jotka ilmeisesti ovat yhteydessä Ion paikkaan radallaan.
T = 100-700 K, D = 4800 km (r = 0.4*rmaa), t = 59vrk, 0.4
AU, m = 0.06*mmaa, P = 88d.
Ei mainittavaa ilmakehää. "Pinnalta kuin Kuu, sisältä kuin Maa". Heikko
magneettikenttä (1% Maan kentästä).
T=750 K, D=12100 km (r=0.9*rmaa), t=244vrk, retrograadinen,
0.7 AU, m=0.8*mmaa, P=245d.
Pilvikerros, ei vesihöyryä (rikkihappoa?). Ilmakehässä hiilidioksidia, ei
happea. Sisäinen rakenne samankaltainen kuin Maalla? Ei magneettikenttää?
Laaksoja ja korkeita vuoristoja
T=280 K, D=12800 km (r=1*rmaa), t=23h56m, 1.0 AU,
m=1*mmaa, P=365d.
Rauta-nikkeliydin, T=5000K, sula? Silikaattivaippa (noin 3000 km
syvyydeltä) kuori (12-65 km). 3/4 pinnasta veden peitossa (ainoa
planeetta jolla vettä!) Ilmakehä: typpi 77%, happi 21% loput argon,
hiilidioksidi, vesihöyry.
T=-53°C, D=6800 km (r=0.5*rmaa), t=24h37m, 1.5 AU,
m=0.1*mmaa, P=687d.
Pyörismisakeli kallellaan n. kuten Maalla: vuodenajat. Ilmakehä 95%
hiilidioksidia. Maaperä: rauta 13%, pii 21%, rikkiä ym. Rautaoksidi -->
punainen väri. Pölymyrskyjä. Kraattereita, laaksoja, vuoria, jokiuomat.
Napakalotit: vesijää, hiilidioksidijää. 2 kuuta, Phobos & Deimos.
Marsiin on suuntautunut viime aikoina lukuisia miehittämättömiä avaruuslentoja, joista hämmästyttävän suuri osa on mennyt tavalla tai toisella pieleen. Näistä kaikista missioista on runsaasti tietoa NASA JPL Mars-missiosivulla, tosin varsinaisista ongelmista niissä (ymmärrettävästi) kerrotaan melko niukasti.
D=142800 km (r=11*rmaa), t=9h50m, 5.2 AU,
m=318*mmaa, P=11.9yr.
"Pinta" pilviä: vaaleat raidat ja tummemmat vyöt, ei pyöri kuten jäykkä
kappale. Rauta-nikkeliydin, nestemäisen vedyn kerros (10000 K), uloimpana
n 1000 km paksuinen kaasumainen atmosfääri. T pilvien yläosissa 130 K.
Voimakas magneettikenttä (